Hajusteallergia

Tältä sivulta voit lukea tietoa hajusteallergiasta

Hajuvesiä käytämme ainoastaan niiden aikaansaaman tuoksuelämyksen vuoksi. Hajusteita lisätään nykyään laajalti myös muihin kosmetiikan ja kotiympäristön tuotteisiin hammastahnoista lattiavahoihin, sillä ihmiset ostavat mieluummin hyväntuoksuisen kuin täysin tuoksuttoman tuotteen. Hajusteita käytetään myös "peitetuoksuina", ilman tunnistettavaa tuoksua, peittämään tuotteen oma, epämiellyttävä perushaju.

Hajusteaineet

Tuotteissa käytettävät hajustevalmisteet ovat yhdistelmiä luonnonhajusteista ja yksittäistä kemiallisista aineista. Tuoksuvat aineet ovat herkästi ilmaan haihtuvia. Hajusteteollisuudella on käytössään yli 5000 yksittäistä hajustekemikaalia ja noin 200 luonnonhajustetta. Yksittäiset hajustekemikaalit ovat rakenteeltaan tunnettuja ja määriteltyjä kemiallisia aineita. Ne on joko eritetty luonnonhajusteista tai valmistettu synteettisesti, ja niillä on yksinkertainen, yleensä helposti tunnistettava tuoksu. Luonnonhajusteet ovat useiden kemikaalien seoksia ja yksi luonnonhajuste saattaa sisältää satoja yksittäisiä kemiallisia aineita. Siksi luonnonhajusteen tuoksu onkin monivivahteinen. Luonnonhajusteiden valtaosan muodostavat tuoreista kasvinosista ja kasvien mahlasta valmistetut eteeriset öljyt. Jokainen hajuvesi on monimutkainen yhdistelmä lukuisista luonnonhajusteista ja synteettisistä hajustekemikaaleista. Hajusteissa ja mausteissa on useita samoja allergisoivia kemikaaleja, kuten kanelialdehydiä ja eugenolia. Eugenolia käytetään puuduttavien ominaisuuksiensa vuoksi myös hammaslääketieteessä.

Missä tuotteissa on hajusteita

Lähes kaikki kosmeettiset tuotteet sekä henkilökohtaiseen hygieniaan tarkoitetut tuotteet ovat hajustettuja. Hajusteita lisätään partavesiin, deodorantteihin, ihovoiteisiin, puutereihin ja puhdistusmaitoihin, ripsiväreihin, huulipuniin ja muihin meikkituottesiin, auringonsuojatuotteisiin, kylpyöljyihin ja -vaahtoihin, saippuoihin, hiustenpesuaineisiin ja muihin hiustenhoitotuotteisiin, hammastahnoihin ja suuvesiin. Synteettisiä hajustekemikaaleja lisätään laajalti myös muihin kotitaloustuotteisiin. Lähes kaikki kodin kemikaalit, pesu- ja puhdistus- ja kiillotusaineet ovat hajustettuja.

Hajuvedet ovat yleensä hajusteiden alkoholiliuoksia, joissa hajusteiden pitoisuus on 20-30%, laimeammissa kölninvesissä hajusteita on 4-5%, saippuoissa käytetään hajusteita 1-2%:n ja kosmeettisissa valmisteissa tavallisesti 0,5%:n pitoisuuksina. Peitetuoksuna käytetään yleensä vain yhtä hajustekemikaalia hyvin pienenä määränä, n. 0,01%:n pitoisuutena.

Hajusteallergian oireet

Hajusteiden aiheuttamista iho-oireista suurin osa on allergisia kosketusihottumia, jotka ovat syntyneet ns. viivästyneen kosketusallergian kehittymisen seurauksena. Hajusteallerginen ihottuma johtuu kosketusallergiasta yhdelle tai useammalle yksittäiselle hajustekemikaalille. Hajusteiden ja auringonvalon yhdessä aiheuttamat ihottumat ovat harvinaisia. Hajusteiden koetaan aiheuttavan myös nuhaa ja muita hengitystieoireita. Hengitystieoireet eivät liity ihokosketusallergiaan, vaan ovat ärsytysperäisiä.

Hajusteallergia aiheuttaa iho-oireita tavallisimmin kasvojen alueelle (silmämeikit, kasvovoiteet, huulipunat), kainaloihin (deodorantit) sekä käsiin (käsivoiteet, saippuat). Varsin tyypillisesti on ensimmäinen oire silmäluomi- tai kainaloihottuma. Silmäluomi-ihottuman taustalla voi olla allergia paitsi silmämeikkien ja silmänympärysvoiteiden, myös hiustenpesuaineiden hajusteille. Hajusteallerginen ihottuma on tavallisesti punaläiskäistä, kutiavaa ja pitkittyessään kuivanhilseilevää. Silmäluomi-ihottumaan liittyy usein turvotusta. Kämmenissä ihottuma saattaa esiintyä rakkuloivana.

Hajusteallergian tutkiminen

Allergisen kosketushottuman aiheuttajan tunnistamiseen käytetään ihotestestejä, epikutaanitestejä eli lapputestejä. Kansainvälisesti käytössä olevaan lapputestien perussarjaan sisältyvät hajusteallergian seulonta-aineina hajusteseoksia ja perunpalsami. Perunpalsami on kosmetiikassa kielletty, useista yhdisteistä koostuva luonnonaine. Se antaa positiivisen ihotestireaktion noin puolessa hajusteallergiatapauksista. Kosmetiikka-allergiaa epältäessä voidaan tehdä lapputesti myös itse käytetyillä tuotteilla. Näin testaten ei kuitenkaan aina saada hajusteallergiaa selville.

Tietyn kosmeettisen tuotteen sopivuutta voidaan tutkia myös ns. käyttötestillä. Tutkittavaa ainetta levitetään samalle, muutaman senttimetrin läpimittaiselle ihoalueelle kyynärtaipeeseen tai olkavarren sisäsivulle aamuin illoin viikon ajan. Mikäli mitään ihottumaa ei tänä aikana ilmaannu, voi tuotteen todennäköisesti turvallisesti ottaa tai palauttaa tavanomaiseen käyttöön.

Hajusteallergia lisääntyy

Hajusteiden lisääntyneen käytön myötä on hajusteallergia yleistynyt parin viime vuosikymmenen aikana. Useiden eurooppaisten ja USA:laisten tutkimusten perusteella ovat hajusteet olleet tavallisin syy kosmeettisten tuotteiden tai ihonhoitotuotteiden aiheuttamiin allergisiin ihottumiin. Neljä viidestä potilaasta on ollut naisia. Tuoreen väestötasolle tehdyn tanskalaistutkimukset mukaan kosmetiikka-allergiaa esiintyi väestötasolla noin 6 %:lla nuorista aikuisista. Kolmasosa eli 2 % oli kosmetiikan hajusteiden aiheuttamaa, kolmasosa säilöntäaineiden aiheuttamaa ja kolmasosa aiheutui muista kosmetiikan sisältämistä aineista. Helsingin Allergia- ja Astmayhdistyksen ihonhoito- ja kosmetiikka-tuoteneuvonnan asiakkaista 33 %:lla oli hajusteallergia vuonna 2017. Suomen keskussairaaloiden ja Työterveyslaitoksen ihotautipoliklinikkojen potilasaineistossa hajusteallergiaa esiintyi 6,9 %:lla vuosina 2000-2002. Hajusteseoksen aineosista allergiaa aiheuttivat tavallisimmin tammisammal (oak moss), isoeugenoli ja hydroksisitronellaali. Tammisammalen aiheuttamat allergiat ovat lisääntyneet myös eurooppalaisten tutkimusten mukaan. Vaikkakin se on "miehekkääksi" mielletty tuoksu, on allergikoista nykyään puolet naisia, joten ainetta käytetään ilmeisesti paljon myös naisille suunnatussa kosmetiikassa.

Ohjeita hajusteallergikolle

Vaikka hajusteallergikko on allerginen vain yhdelle tai muutamalle hajustekemikaalille, joutuu hän yleensä välttämään kaikkien hajustettujen tuotteiden käyttöä. Allergian aiheuttanutta hajustekemikaalia saattaa olla yhtenä aineosana hyvin monissa erilaisissa tuotteissa. Markkinoilla on kuitenkin runsaasti hajusteettomia tuotteita, jopa useita kokonaan hajusteettomia kosmetiikka- ja pesuainesarjoja. Ns. luonnonkosmetiikka sensijaan sisältää usein runsaasti hajusteita, ja hajusteallergia onkin varsin tavallisesti syntynyt luonnonkosmetiikan käytöstä.

EU:n nykyisen kosmetiikkadirektiivin mukaan on kosmettisten tuotteiden pakkauksessa lueteltava kaikki tuotteen aineosat. Hajusteita ei ole kuitenkaan tarvinnut eritellä, vaan ne mainitaan INCI- nimellä "parfum" tai "aroma". Yleisimmät 26 allergiaa aiheuttavat hajustekemikaalit merkittävä pakkauksen aineosaluetteloon.

Mausteet ja elintarvikkeiden aromiaineet voivat sisältää samoja allergisoivia kemikaaleja kun hajusteet. Mausteiden syönnin on kuvattu aiheuttavan joillekin hajusteallergikoille suuoireita tai jopa ihottuman lehahdusmaista pahenemista. Käytännössä tämä on kuitenkin harvinaista, ja ruokavaliorajoituksia suositellaan vain erityistapauksissa.

Ihottuman ennaltaehkäisy hajustettujen tuotteiden käyttöä välttämällä on hajusteallergian paras hoitokeino. Lievässä hajusteallergiassa voidaan hajusteita käyttää ihon oman kunnon mukaan. Mikäli ihottumalta ei kuitenkaan vältytä, parantavat miedot kortisonivoiteet sen varsin nopeasti, mutta vain jos myös ihottuman syy on poistettu.

01/2018 (tarkistettu), alkuperäinen 2014

Kristiina Alanko, dosentti
ihotautien erikoislääkäri
 

Katso myös nämä sivut