Ihottumaa kauneudenhoitoalan työstä?
Tältä sivulta voit lukea tietoa kauneudenhoitoalan työperäisistä ihottumistaKirjaudu
Ammatti-ihotaudit ja muut työssä pahenevat ihottumat kampaajilla ja kosmetologeilla
Kampaajan ja kosmetologin ammatteihin liittyy suuri käsi-ihottumariski. Käsi-ihottuma alkaa usein jo opiskeluaikana tai työuran alussa, mutta voi ilmetä pitkäänkin kauneudenhoitoalan ammatissa olleella. Kampaajista jopa 70 % saa käsi-ihottumaa jossain vaiheessa uraansa, mikä on yli 10 kertaa useammin kuin keskimäärin muissa ammateissa.
Koska kampaajan ja kosmetologin työssä käsiteltävät aineet ja vesi ovat kosketuksissa työntekijän käsiin ja kyynärvarsiin, työperäiset ihottumat esiintyvät juuri näillä ihoalueilla. Ammatti-ihotaudeista tavallisimpia ovat työn ihoa ärsyttävien tekijöiden aiheuttama ärsytyskosketusihottuma ja allerginen kosketusihottuma, jonka syynä on viivästynyt ihokosketusallergia jotakin työssä käsiteltävää ainetta kohtaan. Näitä harvinaisempi ammatti-ihotauti on kosketusnokkosihottuma eli kontaktiurtikaria, jonka aiheuttaja on välitön allergia työssä käsiteltävää ainetta kohtaan.
Kaikki työssä pahenevat ihottumat eivät ole ammattitauteja. Atooppinen herkkäihoisuus on ihon rakenteellinen ominaisuus, joka voi myös olla kauneudenhoitoalan työssä ilmenevän tai pahenevan käsi-ihottuman syynä. Tällöin työn ihoa ärsyttävien tekijöiden vaikutus pahentaa atooppista ihottumaa ja saa sen oireilemaan käsissä olematta kuitenkaan ihottuman pääasiallinen syy.
Ärsytyskosketusihottuma ja allerginen kosketusihottuma ovat pitkäkestoisia eli vähintään muutaman päivän ajan kerrallaan kestäviä kutiavia, hilseileviä ja alkuvaiheessaan usein pieniä nesterakkuloita muodostavia ihottumia. Näitä kahta sairautta ei voi erottaa toisistaan ulkonäön perusteella, vaan tarvitaan allergiatestejä. Kosketusnokkosihottuma on nopeasti ilmaantuva, kutiavista nokkosenpolttamaa tai hyttysenpistoa muistuttavista paukamista koostuva ja nopeasti (tunneissa) pois painuva ihottuma, joka esiintyy yleensä rajallisella ihoalueella kohdassa, johon on joutunut aiheuttavaa ainetta.
Työperäisen ihottuman tavallisia aiheuttajia kauneudenhoitoalalla
Ärsytyskosketusihottumaa kampaajan työssä aiheuttavat märkä työ eli käsien toistuva kastuminen ja kosteana olo, ja työssä käytettävien tuotteiden kuten hiustenpesu- ja muotoiluaineiden, permanentti- ja valkaisuaineiden ja hiusvärien toistuva ihokosketus. Käsien ihoa rasittavat myös hiusten aiheuttama hankaus ja kuuma ilma hiusten kuivauksessa. Kosmetologin työssä ärsytyskosketusihottumaa aiheuttavat muun muassa märkä työ ja toistuva kosketus pesu- ja puhdistusaineisiin ja muihin kosmeettisiin tuotteisiin.
Allergisen kosketusihottuman tavallisimpia aiheuttajia kampaajilla ovat hiusvärit, vaalennusaineet, hiusten pesu- ja muotoiluaineiden säilöntäaineet ja hajusteet, kosmetologeilla ja muilla kauneudenhoitoalan työntekijöillä rakenne- eli akrylaatti- ja geelikynsien, kestokynsilakkojen ja ripsiliimojen akrylaatit ja tuotteiden säilöntäaineet ja hajusteet. Vaikka suojakäsineiden käyttäminen onkin tärkein keino suojautua ammatti-ihottumalta, suojakäsineiden aineosat voivat toisinaan olla allergisen kosketusihottuman syynä. Välittömän allergian ja työperäisen kosketusnokkosihottuman tavallisin aiheuttaja kampaajilla ovat hiustenvalkaisuaineiden persulfaatit.
Miten ennaltaehkäistä työperäistä käsi-ihottumaa kauneudenhoitoalan töissä
Käsi-ihottuman ennaltaehkäisyssä tärkeää on ihon suojaaminen työn ihoa ärsyttäviltä ja allergisoivilta tekijöiltä, ihon puhdistaminen ja käsien ihon säännöllinen hoito kosteuttavilla perusvoiteilla.
Suojakäsineet
Suojakäsineiden käyttö on tärkein yksittäinen keino ehkäistä käsi-ihottumaa kauneudenhoitoalan työssä. Suojakäsineiden pitää olla käyttäjälleen sopivan kokoiset ja suojata riittävästi käsiteltäviltä aineilta. Märissä työtehtävissä käsineen on tärkeä olla tiivis (eli vedenpitävä) ja tarpeeksi pitkävartinen, jotta roiskeet kyynärvarsiin ja valuminen käsineen sisään voidaan estää. Kampaamokemikaalien, rakennekynsimateriaalien ja ripsiliimojen käsittelyssä käytettävien suojakäsineiden pitää olla kertakäyttöiset. Käytön jälkeen kertakäyttökäsineet hävitetään. Niitä ei saa pukea uudestaan käteen tai käyttää uudestaan nurinpäin käännettyinä. Jos käsineet tahriutuvat tai rikkoutuvat, ne pitää heti vaihtaa. Käsineet on syytä riisua niin, ettei tule ihokosketusta likaantuneeseen ulkopintaan.
Nitriilikumiset kertakäyttökäsineet ovat suositeltavimmat käsineet hiusväriaineiden käsittelyyn. Muita kampaamotyön aineita käsiteltäessä tulevat kyseeseen vinyylimuoviset tai luonnonkumiset kertakäyttökäsineet. Vaalennusaineet (ammonium- ja kaliumpersulfaatti) eivät todennäköisesti läpäise ehjiä käsineitä. Luonnonkumikäsineet eivät sovi luonnonkumiallergiselle.
Rakennekynsityössä suojautuminen on haasteellista, koska rakennekynsien teossa käytettävien tuotteiden sisältämät akrylaatit läpäisevät useimpia käsinemateriaaleja nopeasti. Näin on etenkin käytettäessä akryylitekniikkaa, missä kynsimateriaali tehdään yhdistämällä jauhemainen ja nestemäinen tuote. On vaikea antaa suositusta riittävän suojaavasta käsinemateriaalista, joka muiden ominaisuuksiensa puolesta soveltuisi rakennekynsityöhön. Geelikynsityössä neopreenikumiset kertakäyttökäsineet tarjoavat lyhytaikaista suojaa. Käsineet on heti riisuttava, jos niihin tulee tahroja kynsimateriaaleista. Ensisijaista on työskennellä siististi siten, että kemikaalikosketuksia iholle ei tulisi lainkaan. Kynsimateriaalien ja ripsiliimojen leviämistä tippoina työympäristön pinnoille tai valumina purkkien ja pullojen ulkopinnoille on syytä välttää. Koska käsineet eivät tarjoa kuin lyhytaikaista suojaa, on pyrittävä työskentelemään niin, ettei kynsimateriaaleja lainkaan joudu käsineille.
Ei-kertakäyttöiset talouskäsineen tyyppiset pitkävartiset vinyyli- tai kumikäsineet soveltuvat työtilojen siivoukseen ja pintojen ja välineiden puhdistamiseen.
Ihon puhdistaminen ja hoito
Sormukset, rannekorut ja rannekello pitää ottaa pois ennen työpäivää, koska ne vaikeuttavat ihon puhdistamista ja niiden alle jää kemikaaleja ja vettä. Samoin pitkien kynsien ja rakennekynsien alle kerääntyy helposti likaa.
Käsien ja kyynärvarsien iholle joutunut lika ja kemikaalit on syytä puhdistaa viipymättä pois. Käsiä pestään työpäivän aikana niin usein kuin on tarpeellista, mutta turhaa käsienpesua on syytä välttää. Kun tiiviitä suojakäsineitä on käytetty pitkään, käsien bakteeripitoisuus on suurentunut, ja kädet on tällöin hyvä pestä. Iho on puhdistettava työn päätyttyä, tarvittaessa myös ruokailu- ja kahvitauolle lähdettäessä sekä aina ennen ja jälkeen WC:ssä käynnin. Kädet pestään ennen WC-käyntiä, jotta työssä käsiteltyjä aineita ei pääse intiimialueen herkälle iholle.
Käsienpesuaine valitaan siten, että sen pH on lievästi hapan eli lähellä ihon normaalia pH:ta (5.5), eikä se sisällä hajusteita, väriaineita, liuotinaineita tai hankaavia (kuorivia) aineosia. Ihon puhdistukseen voidaan saippuan asemesta käyttää ihovoidetta (soveltuvia emulsiovoiteita on mm. apteekin perusvoiteiden joukossa) tai voidemaisia pesuemulsioita. Käsiä pestäessä käytetään haaleaa vettä. Pesun jälkeen kädet kuivataan taputellen kertakäyttöiseen käsipaperiin. Myös pelkästään käsien kuivaamiseen tarkoitettu puhdas pehmeä kangaspyyhe tulee kyseeseen. Asiakkaille käytettyjä pyyhkeitä ei pidä käyttää omien käsien kuivaamiseen.
Käsien peseminen heikentää väliaikaisesti ihon suojaavaa talikerrosta. Käsienpesun jälkeen ja työpäivän päättyessä käytetään kosteusvoidetta ihon kunnon ylläpitämiseksi. Kosteusvoide levitetään kaikkialle käsiin ja myös kyynärvarsiin. Työpaikan kosteusvoiteeksi kannattaa valita hajusteeton ja tunnettuja tavallisimpia ihokosketusallergeeneja sisältämätön tuote. Voidetta pitäisi olla vähintään kahta laatua (vähärasvainen emulsio ja rasvaisempi voide), jotta kukin työntekijä voisi valita omalle ihotyypilleen sopivan.
Käsien ihon kunnosta on huolehdittava myös työn ulkopuolella. Jos iho tuntuu kuivalta, kosteusvoidetta voi illalla laittaa käsiin runsaasti ja sitten pukea puuvillaiset ohuet käsineet käteen, jotta voide imeytyy hyvin. Lämpimien käsineiden käyttö kylmällä säällä suojaa käsien ihoa. Suojakäsineitä käytetään myös kotona märissä kotitöissä, esimerkiksi siivotessa ja tiskatessa.
Mitä tehdä, jos käsi-ihottuma ilmaantuu
Ihon suojaamista kastumiselta ja tuotteiden suoralta ihokosketukselta kannattaa pyrkiä parantamaan ensimmäisenä toimenpiteenä. Jollei kampaajan tai kosmetologin työn tai opiskelujen aikana puhjennut käsi-ihottuma parane ihon suojaamisen parantamisen myötä vaan jatkuu viikkoja, on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Tämä voi harkintansa mukaan kirjoittaa käsi-ihottumaan lääkevoidehoidon, sairausloman ja laatia lähetteen tutkimuksiin ihotautien poliklinikalle.
Käsi-ihottuman syyn selvittäminen, aiheuttajan välttäminen ja ihottuman alkuvaiheessa aloitettu hoito ehkäisevät ihottuman pitkittymistä ja uusiutumistaipumusta sekä vähentävät sairauslomien ja työtehtävien vaihdon tarvetta. Tärkeintä työperäisten ihottumien hoidossa ja uusimisen ehkäisemisessä on estää ihokosketus ihottumaa aiheuttaviin tekijöihin. Tutkimuksissa todettu allergian aiheuttaja (allergeeni) kannattaa poistaa kokonaan sekä työssä että kotona käytettävistä tuotteista vaihtamalla tuotteet kyseistä allergeenia sisältämättömiksi. Ihoa ärsyttävien tekijöiden vaikutusta pyritään välttämään tai ainakin vähentämään työtapojen muutosten sekä ihon suojauksen parantamisen avulla.
Maria Pesonen
dosentti, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri
Työterveyslaitos
Kirjoitettu 12/2021