Probiootit, prebiootit ja postbiootit kosmetiikkatuotteissa

Tältä sivulta voit lukea probiooteista, prebiooteista ja postbiooteista kosmetiikkatuotteissa

Viime aikoina on tullut markkinoille jonkin verran probiootteja, prebiootteja ja/tai postbiootteja sisältäviä kosmeettisia ihonhoitotuotteita. Probiootit ovat eläviä bakteereita tai mikrobivalmisteita. Prebiootit tukevat probioottien toimintaa olemalla probioottien ravinteita. Prebiootteja ovat esim. kuitumaiset hiilihydraatit ja polysakkaridit. Postbiootteja ovat bioaktiiviset yhdisteet, joita probioottibakteerit tuottavat käyttäessään ravinteinaan prebiootteja. Probioottisissa ihonhoitovalmisteissa käytetään tällä hetkellä bakteerien osia, bakteerien aineenvaihduntatuotteita tai fermentoituja eli käymisprosessin avulla valmistettuja ainesosia. Näiden probioottisten lisäysten toivotaan tasapainottavan ihossa elävää mikrobiyhteisöä ja tuottavan paremmin toimivan ja hoidetumman näköisen ihon. Nykyään probiootteja sisältäviä kosmetiikkatuotteita markkinoidaan erityisesti herkälle iholle. Euroopan Unionissa kosmetiikkalainsäädäntö (EY-asetus 1223/2009) määrittelee erilaisten valmisteiden sisältämille mikrobeille yläraja-arvot. Kosmetiikan ei tarvitse olla steriiliä, mutta patogeenisia eli taudinaiheuttamiskykyisiä mikrobeja siinä ei saa olla.

Mikrobiologian käsitteitä  

Mikrobi eli mikro-organismi

Yhteisnimitys eri eliökuntien mikroskooppisen pienille eliöille, joita ovat muun muassa bakteerit, virukset, hiivat, alkueläimet ja monet sienet, kuten homeet. Paljaalle silmälle näkymätön eliö. Mikrobien joukkoa sanotaan mikrobistoksi.

Normaalifloora eli normaalikasvusto

Ihmisessä tai eläimissä esim. iholla, suolistossa ja limakalvoilla normaalisti elävä tavallinen mikrobisto, joka on yleensä haitaton, ja toimii eri elinten ja/tai rakenteiden suojana estäen osaltaan haitallisten mikrobien kasvua.

Mikrobiomi

Normaalikasvuston mikrobien ja niiden sisältämien geenien eli perintötekijöiden kokonaisuutta kutsutaan mikrobiomiksi. Mikrobiomin koko on valtava: sen kokonaisgeenimäärä ylittää ihmisen kaikkien solujen perintötekijöiden määrän monisatakertaisesti. Mikrobiomin voidaankin ajatella olevan ihmisen ulkoinen perintöaines, jonka yhtenä tehtävänä on kytkeä ympäristön vaikutukset elimistön puolustusjärjestelmään.

Probiootit

Ovat terveitä tai "ystävällisiä" bakteereja, jotka elävät suolistossa ja tukevat terveyttä muuntamalla ravintokuidut yhdisteiksi, jotka hyödyttävät terveyttä. Probiootti on elinkykyinen mikro-organismi, elävä tai lepotilassa, joka on lisätty tuotteeseen esim. kosmeettisen hyödyn saavuttamiseksi.

Prebiootit

Prebiootit eivät ole eläviä mikro-organismeja. Ne ovat ryhmä ravintoaineita, pääasiassa kuituja, jotka ruokkivat hyödyllisiä bakteereja. Prebiootit on tarkoitettu iholla levityskohdan mikrobiston käyttöön kosmeettisen hyödyn saavuttamiseksi.

Postbiootit

Ovat bioaktiivisia yhdisteitä, joita probioottibakteerit fermentoivat (tuottavat käymisreaktiona) käyttäessään ravintonaan prebiootteja (kuitua). Postbiootteja on erilaisia ja ne tarjoavat samankaltaisia terveyshyötyjä kuin probiootit.

Kehon mikrobiomin terveydellinen merkitys

Mikrobiomi alkaa kehittyä lapsen syntyessä ja se alkaa muistuttaa aikuisen normaalikasvustoa muutaman vuoden iässä. Mikrobiomin koostumus on jokaisella ihmisellä yksilöllinen. Siinä tapahtuu elämän aikana muutoksia, mutta muutokset ovat selkeästi pienempiä kuin erot eri ihmisten mikrobikasvustojen välillä. Nykyisin tiedetään tutkimusten perusteella, että erityisesti suoliston mikrobiomilla on suuri merkitys terveydellemme ja hyvinvoinnillemme. On tieteellistä näyttöä, että suoliston mikrobiomin epätasapaino voi aiheuttaa terveydellisiä ongelmia. Länsimainen elintapa ravintotottumuksineen ja elinolosuhteineen on voinut vaikuttaa alentavasti mikrobiomimme monimuotoisuuteen ja koostumukseen. Tutkimuksista tiedetään, että monimuotoiset mikrobiyhteisöt sopeutuvat paremmin ympäristöstä aiheutuviin muutoksiin ja voivat siten olla terveyttä ylläpitäviä ja edistäviä. Oletetaan, että tasapaino mikrobiomimme eri mikrobilajien välillä on terveytemme kannalta välttämätön. Eri mikrobit muodostavat isännän eli ihmisen solujen ja immuunipuolustusjärjestelmän kanssa vuorovaikutussuhteita, joista hyötyvät joko molemmat tai vain toinen osapuoli.

Ihon mikrobiomi

Iho on ihmisen suurimpia elimiä ja se on rajapinta ympäristöön. Ihon jokaista neliösenttimetriä kohti on noin miljardi mikrobia, joihin kuuluu bakteereita, sieniä ja viruksia. Ihon mikrobiomin koostumus vaihtelee ihmisyksilöiden ja -populaatioiden välillä, ja siihen vaikuttavat useat erilaiset tekijät, muun muassa maantieteellinen sijainti, ympäristötekijät sekä terveydentila ja käyttäytyminen.

Terveen ihon mikrobisto on suhteellisen pysyvä, ja melko yksilöllinen. Mikrobien elinolosuhteet vaihtelevat eri ihoalueilla, ja kullekin ihoalueelle valikoituu sen olosuhteissa viihtyvä mikrobisto. Ihon mikrobiomin koostumukseen vaikuttavat lämpötila, kosteus, mikrobeille saatavilla olevat ravintoaineet, ihon pH sekä muut fysikaaliset ja kemialliset tekijät. Esimerkiksi henkilökohtaisilla hygieniatavoilla on vaikutusta ihon mikrobiomiin. Saippuat, muut puhdistusaineet, erilaiset ihonhoitotuotteet ja meikit muuttavat ihon olosuhteita, mikä ​​voi vaikuttaa iholla esiintyviin mikrobilajeihin.

Mitä tiedetään kosmeettisten tuotteiden vaikutuksesta ihon mikrobiomiin

Koska ihonhoitotuotteita käytetään päivittäin, ihokosmetiikka vaikuttaa ja sillä myös pyritään vaikuttaman ihon mikrobistoon. Antibakteeriset hygieniatuotteet tai epäpuhtaan ihon tuotteet pyrkivät tuhoamaan iholta haitalliseksi koettuja mikrobeja tai estämään niiden lisääntymistä. Kosmetiikkavalmiste sisältää säilyvyyden varmistamiseksi säilöntäaineita, jotka tuhoavat bakteereita, homeita ja hiivoja. Säilöntäaineita lisätään vettä sisältäviin tuotteisiin estämään kosmeettisen valmisteen pilaantumista ja estämään taudinaiheuttaja- eli patogeenisten mikrobien kasvua tuotteessa. Patogeeniset mikrobit voisivat aiheuttaa ihoreaktioita ja/tai infektioita tuotteen käyttäjälle. Euroopan Unionin kosmetiikkalainsäädäntö edellyttää, että markkinoille tuodut kosmetiikkavalmisteet ovat käyttäjilleen turvallisia. Lainsäädäntö ei edellytä steriiliyttä, mutta se edellyttää tuotteilta riittävää mikrobiologista puhtautta, mikä on varmistettu testein ennen myyntiin tuomista. Lainsäädäntö myös määrittelee, mikä on kosmetiikkaa ja mihin tarkoitukseen kosmetiikkaa käytetään. Lääketieteellisiä väittämiä kosmetiikka ei saa sisältää. Esimerkiksi tuotteen ei voi väittää parantavan lääketieteellisesti diagnosoituja sairauksia.

Ihon mikrobiomitutkimusten ja erilaisten selvitysten perusteella voisi olettaa, että kosmetiikan säilöntäaineina käytetyt mikrobeja tappavat aineet kuten säilöntäaineet voisivat köyhdyttää myös ihon omia mikro-organismeja. Tutkimukset säilöntäaineiden vaikutuksesta ihon mikrobiomiin ovat vasta alkamassa. Äskettäin julkaistussa alustavassa tutkimuksessa on havaittu, että säilöntäaineena nykyisin paljon käytetty fenoksietanolin ja etyyliheksyyliglyseryylin seos (seospitoisuus 1%) vaikutti vain vähäisesti tutkittavan kohdan mikrobien määrään ja niiden tasaiseen jakautumiseen eikä sillä ollut merkittävää vaikutusta testikohdan ihon mikrobiyhteisöön. 1 (Holsten, L. & Weber, K. 2021). Tutkimus on kuitenkin yksittäinen ja tutkimuksellisesti otos oli pieni. Tutkimusasetelmaltaan luotettavia lisätutkimuksia tarvitaan antibakteeristen aineiden vaikutuksesta ihon normaaliflooraan.

Probioottien, prebioottien ja postbioottien käyttö kosmetiikassa

Usein käytetään yhteistä nimitystä ”probiootteja sisältävät tuotteet”, kun puhutaan probiootteja, prebiootteja ja/tai postbiootteja sisältävistä kosmetiikkatuotteista. Probiootteja sisältävät kosmetiikkatuotteet kuuluvat EU:n kosmetiikkalainsäädännön piiriin. Tämän ryhmän aineiden käytölle ei ole vielä erillisohjeistusta tai määrittelyä EU:n kosmetiikan lainsäädännössä. Asia on jo ollut EU:ssa esillä, mutta päätöksiä ei ole vielä tehty. Suomessa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ohjeistaa probioottien käytöstä siten, että elävien probioottien määrä ei saa tuotteessa ylittää EU-asetuksen määräämää, eri tuoteryhmille asettamaa mikrobien raja-arvoa. Jos raja-arvo ylitetään, tuotteen turvallisuus on osoitettava turvallisuusselvityksessä.

Jo pidemmän aikaa kosmetiikan tuotekehitys on seurannut tiiviisti ravitsemustieteen tutkimustuloksia. Lukuisat, erityisesti luonnonkasveista tai viljellyistä kasveista peräisin olevat ainesosat, jotka on todettu ravintoaineina hyödyllisiksi terveydelle, ovat tulleet kosmetiikkavalmisteisiin. Tutkimustieto on edistänyt sitä, että nykyään jotkut kosmetiikkayritykset jo käyttävät bakteereja ja/tai niiden lysaatteja (pilkottu bakteeri) ihonhoitotuotteisiin. Näiden tuotteiden luvataan tasapainottavan ihon elävää bakteeriyhteisöä ja näin tekevän ihosta hoidetumman näköisen. Monet probioottisten kosmeettisten tuotteiden valmistuksessa käytetyistä mikrobeista ovat samoja tai samankaltaisia ​​kuin ihollamme luonnollisesti elävät mikrobit.

Ihon mikrobiyhteisöön vaikuttavien kosmetiikkatuotteiden uskotaan toimivan ulkoisesti käytettynä kahdella tavalla. Kun iholle lisätään probiootteja, hyödyllisten mikrobien määrä kasvaa. Prebiootit toimivat taas probioottien ravintona ja näin vähitellen edistävät hyödyllisten bakteerien kasvua ja haitallisten bakteerien kasvu estyy. Postbiootit ovat probioottina toimivien bakteerien fermentoimia (käymis)tuotteita ja niiden uskotaan hyödyttävän erityisesti ihon kuntoa. Tällä hetkellä globaaleilla kosmetiikkamarkkinoilla on useita ihotuotteita, joissa on probiootteja, prebiootteja ja/tai postbiootteja. Nämä ainesosat tukevat tuotteessa toistensa toimintaa.

Tällä hetkellä kosmetiikan probiootteina on eniten käytetty maitohappobakteereita (laktobasillit) ja erityisesti niiden inaktivoituja muotoja. Maitohappobakteereiden käytöstä ulkoisesti on eniten tutkimustietoa, joskin esim. pitkäaikaisvaikutuksista tarvitaan lisätutkimusta. Prebiootteina käytetään mm.  gluko-oligosakkarideja ja inuliinia.  Vaikka postbiootteja pidetään probioottisten bakteerien jätetuotteina, ne tarjoavat erilaisia ​​terveyshyötyjä keholle. Tämä johtuu siitä, että monet probiootteihin ja prebiootteihin liittyvistä terveyshyödyistä tulevat itse asiassa postbioottien muodostumisesta. On olemassa erilaisia ​​postbiootteja: lyhytketjuiset rasvahapot, lipopolysakkaridit, eksopolysakkaridit, entsyymit, soluseinän fragmentit, bakteerilysaatit (bakteerikomponenteista valmistettu seos), soluttomat supernatantit (bakteerien ja hiivan tuottamien yhdisteiden seos) ja monet muut mikrobien aineenvaihduntatuotteet, kuten vitamiinit ja aminohapot.

Tänä päivänä kosmetiikan tuotekehityksessä ei juurikaan käytetä (ihan globaalia tilannetta on vaikea tietää, eri maanosissa on vielä lainsäädännössä eroja) eläviä bakteereita, sillä niiden käyttö vaikeuttaa erityisesti tuotteen pysymistä mikrobiologisesti stabiilina. Myös kosmetiikan lainsäädäntö asettaa raja-arvot eläville bakteereille kuten edellä mainittiin.  

Probiootteja, prebiootteja ja postbiootteja sisältävä kosmetiikka tulevaisuudessa

Tieteellisistä tutkimuksista saatu ymmärrys ihon mikro-organismiyhteisön merkityksestä ja vaikutuksesta ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin on lisännyt kosmetiikkateollisuuden kiinnostusta ihon mikrobiomia kohtaan. Uudentyyppisiä - probiootteja, prebiootteja ja postbiootteja sisältäviä - kosmetiikkatuotteita on jo tullut kohtalaisesti markkinoille.

EU:n kosmetiikkalainsäädäntö ei ole vielä ohjeistanut tai määritellyt tarkemmin mikrobiomiin vaikuttaviin tuotteisiin liittyviä säädöksiä. Ravintolisien käyttöä ohjaavassa lainsäädännössä suoliston mikrobistoon ja sen toimintaan suunnattujen ravintolisien osalta edellytetään, että probiootin, elävän mikrobin, tulee olla tarkasti tutkittu ja kartoitettu (eli mikrobin perimä eli genomi määritetty). Probiootin annoksen suuruus tulee olla myös tieteellisesti dokumentoitu. Kliinisten tutkimusten on täytynyt osoittaa saavutettava terveydellinen hyöty. Lisäksi on tärkeää, että probiootit ovat turvallisia käytössä.

Sekä EU:ssa että USA:ssa käydään keskustelua probioottien käytöstä kosmetiikassa. Viranomaiset ympäri maailmaa pohtivat, onko nykyinen sääntely riittävää. Kansainvälinen keskustelu asian tiimoilta on lisääntynyt, ja oletettavaa on, että lähivuosina säädöksiin tulee tarkennuksia. Tärkeää on kuluttajien turvallisuus, ja tärkeää on myös varmistaa turvallisuus tuotteen koko elinkaaressa.    

Kun tiedetään ihon ja suoliston mikrobiomin olevan terveytemme kannalta tärkeä, uusien kosmetiikkatuotteiden kehityksessä olisi toivottavaa selvittää ja ottaa huomioon yhä enemmän erilaisten toiminnallisten ainesosien vaikutuksia ihon mikrobiomiin. Tutkittavaa tällä saralla riittää.

Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Maria Pesonen on lukenut ja kommentoinut tekstin.

Ritva Kurimo, FM (Org. kemia) 12/2021

Kosmetiikka-alan konsultoiva kemisti

 

Viite: 1. Holsten, L. & Weber, K. 2021. Phyla Friendly? Preservatives vs. the Skin Microbiome. Cosmetics & Toiletries. November. Viitattu 14.12.2021. https://www.cosmeticsandtoiletries.com/magazine/49176

Katso myös nämä sivut